Digitalisuus työturvallisuudessa
Työturvallisuudessa voidaan hyödyntää digitalisuutta monipuolisesti.
Seuraavassa muutamia keskeisiä keinoja, joilla digitaaliset ratkaisut tukevat työturvallisuutta.
Ennakoiva turvallisuuden hallinta
- IoT-laitteet ja sensorit seuraavat esimerkiksi ilmanlaatua, lämpötilaa, melutasoa tai koneiden kuntoa ja hälyttävät poikkeamista.
Näitä voivat olla esimerkiksi älykkäät henkilösuojaimet (kypärät, liivit), jotka mittaavat lämpötilaa, tärinää, ilmanlaatua tai työntekijän sijaintia ja lähettävät hälytyksiä vaaratilanteista.
Sensorit voivat seurata myös koneiden toimintaa ja ennakoida vikatilanteita, jotka voisivat aiheuttaa tapaturmia (laatupankki.fi).
- Koneoppiminen ja analytiikka voivat tunnistaa riskitekijöitä historiatiedon perusteella ja ennakoida vaaratilanteita tai riskejä esimerkiksi työasentojen tai työtahtien perusteella.
- Kameravalvonta tekoälyllä: Esimerkiksi rakennustyömailla käytetään tekoälyä analysoimaan videokuvaa ja havaitsemaan vaarallisia tilanteita, kuten suojaamattomia putoamisreunoja tai henkilönsuojainten puuttumista.
Turvallisuushavaintojen ja poikkeamien kerääminen, dokumentointi ja raportointi
- Erilaiset mobiilisovellukset helpottavat havaintojen tekemistä ja nopeuttavat tiedon kulkua. Työntekijät voivat helposti ilmoittaa vaaratilanteista tai läheltä piti -tilanteista suoraan esimerkiksi puhelimella.
- Digitaaliset järjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan ja automaattiset ilmoitukset vastuuhenkilölle. Sovellukset mahdollistavat myös nopean tiedonvälityksen esimerkiksi evakuointitilanteissa tai työhön liittyvistä akuuteista muutoksista.
- Digitaaliset järjestelmät helpottavat myös lakisääteisten tarkastusten ja dokumenttien, kuten esimerkiksi riskienarviointiraportit, turvallisuussuunnitelmat, hallintaa (tiedon kertyminen yhteen paikkaan) sekä raportointia.
Työntekijöiden kuormittumisen seuranta ja ergonomia
- Älyrannekkeiden, sovelluksien ja biometristen sensoreiden avulla voidaan seurata työntekijän sykettä, fyysistä kuormitusta, stressitasoja ja palautumista. Seurannan avulla voidaan puuttua ajoissa esimerkiksi ylikuormitukseen tai väsymykseen.
- Puettavan teknologian hyödyntämisen tavoitteena on vähentää työn aiheuttamaa fyysistä kuormitusta ja sitä kautta helpottaa työn tekemistä. Tästä esimerkkinä erilaiset exoskeletonit. Lisätietoa exoskeletoneista voit lukea sivuston Sisälogistiikan kehittämisen menetelmiä -osiosta.
Työympäristön suunnittelu ja simulointi
- 3D-mallinnus ja digitaaliset kaksoset auttavat suunnittelemaan turvallisempia työympäristöjä ja simuloimaan mahdollisia vaaratilanteita. Esimerkiksi rakennusalalla käytetään 3D-malleja turvallisuusriskien ennakointiin ja työvaiheiden suunnitteluun.
- Esimerkiksi varaston visualisointi 360-kuvauksen ja 3D-AR:n hyödyntämisen avulla edistää työympäristön suunnittelua ja tilankäytön optimointia.
Virtuaalitodellisuutta (VR) ja lisättyä todellisuutta (AR) hyödyntävä työturvallisuuskoulutus
- Työturvallisuuskoulutuksia voidaan toteuttaa VR-ympäristöissä tai lisättyä todellisuutta (AR) hyödyntäen. Ne mahdollistavat realistisia ja turvallisia harjoituksia erilaisista vaaratilanteista. Esimerkiksi työmaalla voidaan käyttää AR-laseja, jotka näyttävät turvallisuusohjeita tai varoituksia suoraan näkökenttään. (ttl.fi)
- Myös useiden toteuttajien verkkokoulutukset ja mobiilisovellukset tarjoavat joustavan tavan suorittaa työturvallisuuskoulutuksia ja testejä. (safeinlog.fi)
Tekoälyn hyödyntäminen ergonomian ja työturvallisuusriskien kartoituksessa
Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi työpaikan ergonomian ja työturvallisuusriskien arvioinnissa lataamalla kuvia tai videoita analysoitavaksi. Tekoälyllä saadaan myös suosituksia ongelmien ratkaisemiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi.
Esimerkiksi Soter AI on käytössä LogDigiS-hankkeen hankeyrityksessä.
Lisätietoa työturvallisuudesta
- Työturvallisuus (SafeInLog – työturvallisuudella tuottavuutta ja työhyvinvointia sisälogistiikkaan -hanke)
