2. Kehittämiskohteiden valinta ja priorisointi

Lähtötilanteen selvittämisen pohjalta voi tehdä päätelmiä digitalisuuden tasosta. Jos käytössä on ollut laajassa käytössä oleva työkalu, kuten digitaalisen kypsyyden arviointityökalu tai datavalmiuskartoitus, voi näiden pohjalta saada tietoa siitä, kuinka yritys sijoittuu suhteessa verrokkeihin. Toisaalta omaa tilannetta voi vertailla hyviin suosituksiin ja arvioida itse, mitkä osa-alueet yrityksessä ovat milläkin tasolla.

Kehityskohteiden valintaan vaikuttavat kehityskohteista saatava rahallinen hyöty (suora tuotto, ilman kehitystä menetettävä myynti, vaihtoehtokustannukset ajan tai työvoimakulujen suhteen), resurssit toteuttaa kehityskohde (mahdollisuus investoida rahaa tai aikaa, osaaminen), yleinen halukkuus muuttaa toimintamalleja (muutosvastarinta, henkilöstön huomioiminen). Henkilöstön osallistaminen laajasti kehityskohteita mietittäessä on kannatettavaa.

Kehittämiskohteet kannattaa koota yhteen (esimerkiksi yhteenvetolomaketta (Word) hyödyntäen) ja tämän jälkeen siirtyä priorisointivaiheeseen.

Priorisointi

Priorisointi on tärkeää, sillä kaikkea ei voi ja kannata tehdä kerralla. Pilko tekeminen pienempiin palasiin ja tee selkeä priorisoitu kehityssuunnitelma. Muista, että suuria järjestelmäinvestointeja ei aina tarvita, sillä usein jo pienet digiratkaisut, kuten mobiilisovellus varastokirjauksia varten tai sähköinen työvuorosuunnittelu, voivat tuoda nopeita ja mitattavia hyötyjä. Ota käyttöön yksi uusi työkalu tai toimintatapa kerrallaan, arvioi ja mittaa sen vaikutus ja tee tarvittavat säädöt ennen seuraavaa vaihetta.

Priorisoi kokoamasi kehittämiskohteet yhteen hyödyntäen priorisointimatriisia (Word).

Esimerkki: Yritys ottaa käyttöön QR-koodit varastotuotteiden merkintään ja seuraa kahden kuukauden ajan, parantaako se hyllytysnopeutta ja vähentääkö virheitä.

Osallista henkilöstöä

Ota henkilöstö mukaan kehittämiskohteiden valintaan ja priorisointiin. Tällöin kaikki tulevat tietoisiksi eri kehittämiskohteista ja voivat tuoda oman ajatuksensa kehittämiskohteisiin, niiden priorisointiin ja kehittämissuunnitelmiin. Osallistava ja yhteinen suunnittelu edistää henkilöstön sitoutumista kehittämiseen sekä vahvistaa eri tahojen välistä luottamusta. Osallistavaan johtamiseen voit tutustua tarkemmin sivustomme Yleistä digitalisuuden johtamisesta -sivulla olevasta videosta.

Kokeilukulttuuri kehittämisessä

Digitalisuuden kehittämisessä pienyrityksen etuna on ketteryys. Pienyritykselle tämä tarkoittaa nopeaa, käytännönläheistä ja vaiheittaista kehittämistä, jossa opitaan, kokeillaan ja parannetaan systemaattisesti. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa kehittäminen on osa yrityksen normaalia arkea. Kokeilut ovat tärkeä osa digitalisuuden jatkuvaa ketterää kehittämiskulttuuria. Kokeilut nopeuttavat jatkuvaa parantamista ja oppimista sekä haluttujen lopputulosten ja vaikutusten toteuttamista. Kokeilut voivat liittyä myös toimintamalleihin, kuten vuorosuunnittelun muuttamiseen digitaaliseksi tai uusien ohjelmien pilotoimiseen pienellä tiimillä.

Malleja kehittämiskohteiden valintaan

Ideointiapua

Loikka-menetelmä on Poweria työelämään –hankkeessa kehitetty menetelmä. Sitä on tässä esityksessä muokattu soveltumaan TTDLoikka-hankkeen eli automaation ja työhyvinvoinnin kehittämisen kontekstiin.

Avaa ja tallenna pdf-tiedosto omalle koneellesi:

Kehittämismalli pienyritykselle

Kehittämismalli pienyritykselle on TTDLoikka-hankkeessa luotu työkalu, jonka toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun Yliopisto.